Työpaikan vaihtaminen taantuman uhatessa – ja miten persoonallisuuden piirteet vaikuttavat asiaan
Maailmanloppua on ennustettu, no, todennäköisesti niin kauan kuin ihmisiä on ollut olemassa. Sen mahdollistaa tietyllä tapaa kehittyneet aivomme, joiden avulla voimme huomata säännönmukaisuuksia ja kuvitella mahdollisia tulevaisuuksia. Se on auttanut meitä selviytymään niin savannilla kuin betoniviidakon neonsateessa, koska voimme varautua mahdollisiin vaaratilanteisiin.
Nyt aivomme viestittävät (toisille enemmän, toisille vähemmän), että käsissämme on synkät ajat. Viimeiset vuodet ovat koetelleet pandemian ja sodan takia. Energian hinta heiluu ja ilmastonmuutos huolettaa. Meille maalataan uhkakuvia taantumasta kuin piruja seinille. Tulevaisuuden usko onkin koetuksella, kun näköpiirissä leijuu tummia myrskypilviä.
Uskaltaako ja kannattaako tällaisessa suhdanteessa vaihtaa työpaikkaa?
Lyhyt vastaus: riippuu pitkälti henkilöstä ja miten hän tulkitsee tilannetta[i]. Kukaan meistä ei näe tulevaisuuteen, mutta me reagoimme mahdollisuuksiin ja uhkakuviin eri tavoin.
Persoonan vaikutus työpaikan vaihtamishalukkuuteen
Persoonallisuuden piirteet ovat yksilön suhteellisen pysyviä tapoja toimia, joilla on biologinen perusta[ii]. Tämä näkyy myös työpaikan vaihtamisessa. Esimerkiksi ne ihmiset, jotka tuntevat keskimääräistä enemmän negatiivisia tunteita, näyttävät vaihtavan työpaikkaansa useammin kuin muut[iii]. Syy siihen lienee se, että he kokevat muita useammin tyytymättömyyttä työssään[iv]. Ehkä toisessa työpaikassa olisi asiat paremmin ja ruoho vihreämpää? Näin ei tietenkään aina ole.
Jos huomaat tämän piirteen vahvasti itsessäsi ja hypit työpaikasta toiseen, on hyvä pohtia, kannattaisiko harkita pysymistä nykyisellä työnantajalla ja katsoa, mitä seuraa, jos yrität kestää työhön liittyviä negatiivisia tuntemuksia. Parhaassa tapauksessa opit uusia asioita ja sitkeyttä kohdata vastoinkäymisiä.
Toisaalta, jos hahmottaa maailmaa uhkakuvien ja negatiivisten tunteiden kautta voi reagoida voimakkaasti taantuman uhatessa. Vaarana silloin on, ettei henkilö pääse urallaan eteenpäin tai itselle sopivampaan työpaikkaan. Tällöin persoonan piirre toimii jarruna, kun pitäisi vähän kaasuttaa.
Yleensä ne, jotka aina kannustavat vaihtamaan työpaikkaa, ovat luultavasti niitä, jotka ovat ulospäinsuuntautuneita ja tavoitteellisia ihmisiä. He hyppäävät mieluusti tuntemattomaan, koska uskovat siellä pärjäävänsä. Tutkimuksissa onkin huomattu, että työuralla edistyvät yleensä ne, jotka ovat ulospäinsuuntautuneita, joustavia eivätkä pelkää haasteita[v].
Heille on todennäköisesti helpompaa vaihtaa työtä jopa silloin, kun uhkakuvat leijuvat yhteiskunnassa. Mutta tällaisten henkilöiden kannattaa pitää mielessä, etteivät he sorru liian optimistiseen ajattelutapaan. Joskus nimittäin kaikki ei mene parhain päin, vaikka niin kuvittelisi. Välillä annos realismia on paikallaan.
Toiset meistä taas saattavat kuunnella liikaa muiden mielipiteitä. He joko jättäytyvät vanhaan työpaikkaan tai lähtevät sieltä muiden houkuttelemina, kun ei pitäisi. He ovat alttiimpia joustamaan omissa mielipiteissään. Heille tekisikin hyvää miettiä, ottavatko he muiden mielipiteet liiaksikin huomioon. Mutta on toki toisessakin ääripäässä ihmisiä. He ovat vastarannan kiiskejä ja luottavat pelkästään omiin näkemyksiinsä. Mikäs siinä, mutta harvemmin yksi tietää kaiken. Ehkä joskus olisi parempi joustaa ja kuunnella, mitä toinen sanoo.
Kohti itsensä ymmärtämistä ja parempaa työuraa
Tämä kirjoitus on pintaraapaisua persoonallisuuden piirteistä, mutta ajatus siitä varmaan selviää. Persoonamme piirteet vaikuttavat siihen, miten suhtaudumme asioihin eikä työpaikan vaihto tee siinä poikkeusta. Jo ammoiset kreikkalaiset tiesivät totuuden: ”Tunne itsesi.” Meillä kaikilla on oma persoonallisuuden cocktailimme, omat vahvuutemme ja haasteemme, ja niitä kannattaa pohtia, koska ne vaikuttavat päivittäiseen elämäämme.
Jos mahdollista, jokaisen kannattaisi mennä psykologiseen henkilöarvioon, sillä se on yksi parhaista tavoista saada tietoa omista persoonallisuuden piirteistä. Kiinnostus omaa persoonaa kohtaan on ilmeinen, sillä internetin psykologiset testit ovat kuumaa tavaraa. Ongelmana on, että internetin ilmaisissa persoonallisuuskyselyissä ei vertailla ihmisiä oman kulttuurin jäseniin luotettavilla tilastollisilla menetelmillä, jolloin lopputulokset voivat olla mitä vain. Psykologisessa arvioinnissa luotettavien menetelmien tuloksia tulkitaan yhdessä laillistetun psykologin kanssa, koska tulokset eivät ole koskaan yksiselitteisiä eivätkä virheettömiä.
Ehkä sinä tunnet jo itsesi etkä tarvitse muita siihen auttamaan, et edes taantuman uhatessa. Olet ehkä oikeassa.
Ihmiset yleensä osaavat arvioida itseään aika hyvin[vi], mutta psykologisessa henkilöarviossa saa ainakin vahvistusta käsityksilleen, ja parhaimmassa tapauksessa se valaisee myös joitain sokeita pisteitä.
Siinä pääsee myös pohtimaan omaa motivaatiotaan ja työuraa ammattilaisen tukemana, jollaiseen harvoin on tilaisuutta hektisessä työmaailmassamme. Se myös auttaa pohdinnassa, onko jokin tietty työpaikka sinulle sopiva. Paras lopputulema on itsetuntemuksen kasvu, jonka avulla pääsee tekemään hieman valistuneempia päätöksiä vaikkapa oman työuransa suhteen, jopa taantuman reunalla.
Yhteystiedot
[i] Keskityn tässä kirjoituksessa yksilön persoonallisuuden piirteisiin. En puutu yksilön ja ympäristön väliseen suhteeseen, joka sekin on hyvin tärkeä osa-alue kaikessa ihmisen toiminnassa. Todettakoon vain, että ihmisen yksilölliseen toimintaan kietoutuu ympäristö monella eri tapaa. Persoonaan liittyy yksilön uniikit elämänkokemukset, paikalliset tavat, tottumukset, uskomukset, mahdollisuudet ja rajoitteet sekä laajempi maailmanhistoria ja -tilanne. Ja ties mitä muuta.
[ii] Persoonallisuuden piirteet muuttuvat ihmisen kypsyessä, yleensä paremmaksi koettuun suuntaan (Bleidorn, W., Schwaba, T., Zheng, A., Hopwood, C. J., Sosa, S. S., Roberts, B. W., & Briley, D. A. (2022). Personality stability and change: A meta-analysis of longitudinal studies. Psychological Bulletin, 148(7-8), 588–619. https://doi.org/10.1037/bul0000365.) Myös työhistoria voi muuttaa persoonaa (Wu, C.-H., Wang, Y., Parker, S. K., & Griffin, M. A. (2020). Effects of chronic job insecurity on Big Five personality change. Journal of Applied Psychology, 105(11), 1308–1326.).
[iii] Jónasson, B. I. & Gardarsdottir, R. B. (2012). The influence of personality traits and intrinsic work motivation on job hopping behaviour. Sálfræðiritið. 17. 17–28.
[iv] Judge, T., Heller, D. & Mount, M. (2002). Five-Factor Model of Personality and Job Satisfaction: A Meta-Analysis. The Journal of applied psychology. 87. 530–41. 10.1037//0021-9010.87.3.530.
[v] Semeijn, J.H., van der Heijden, B.I.J.M. & De Beuckelaer, A. (2020), Personality Traits and Types in Relation to Career Success: An Empirical Comparison Using the Big Five. Applied Psychology, 69: 538-556. https://doi.org/10.1111/apps.12174
[vi] Kim, H., Di Domenico, S. I., & Connelly, B. S. (2019). Self–Other Agreement in Personality Reports: A Meta-Analytic Comparison of Self- and Informant-Report Means. Psychological Science, 30(1), 129–138. https://doi.org/10.1177/0956797618810000