Minä sanon asiat suoraan! Viisi syytä miksi se ei aina ole ylpeyden aihe

Minä sanon asiat suoraan! Viisi syytä miksi se ei aina ole ylpeyden aihe

”Osaan sanoa asiat suoraan, niin kuin ne ovat!” Tähän lauseeseen törmää sen muutamissa eri muodoissaan niin henkilöarviointityössä kuin arkisimmissakin työn ja elämän kohtaamisissa. Usein suoriin sanoihin liitetään tietynlaista ylpeyttä omasta taipumuksesta sekä ajatus siitä, että suoraan sanominen on hyveellistä toimintaa. Erityisesti henkilöarviointityössä sosiaalisesti aktiiviselta, mutta vähemmän mukautuvalta persoonalta sopii odottaa kuulevansa suorat sanat.

Harva kuitenkin huomioi, että taipumus sanoa asiat suoraan voi olla esimerkiksi yhteistyön sujuvuudelle myös merkittävä riskitekijä. Henkilöarviointihaastattelussa saa usein sen vaikutelman, että suoraan sanoja on vain vähäisissä määrin tietoinen suoraan sanomisensa varjopuolista.

Miksi suoraan sanominen ei usein kannata?

Jotten sanoisi tätä asiaa liian suoraan, on paikallaan tehdä pieni erottelu. Asioiden sanomisella näytetään nimittäin viittaavan kahteen eri asiaan: suoraan sanominen voi viitata sanomisen sisältöön tai sanomisen tapaan.

Puhuttaessa sisällöstä, voidaan suoraan sanomisella viitata esimerkiksi taipumukseen keskustella vaikeista, epämukavista tai ristiriitaisistakin asioista – tietynlaisesta pyrkimyksestä avoimuuteen ja haluun ottaa asioita puheeksi, jotta niihin voisi vaikuttaa. Tällainen toiminta on työyhteisöissä usein enemmän kuin suotavaa.

Keskeistä onkin sanomisen tapa, eli miten asioita otetaan puheeksi. Seuraavaksi muutamia esimerkkejä, miksi suoraan sanominen ei ole paras tapa ottaa asioita esiin:

  1. ”Eihän tuossa ole mitään järkeä!”
    Suoraan sanominen sulkee mahdollisuuden jatkokeskusteluun. Mieti onko sanomaasi asiaan helppo vastata vai asettaako se muut kiusalliseen asemaan? Kiinnitä huomiota, mitä tapahtuu seuraavaksi – avaako suoraan sanominen keskustelua, vai sulkeeko se sitä?
  2. ”Tämä projekti on täysi farssi!”
    Suoraan sanominen on kärjistävää ja mustavalkoista – asiat on tietysti hyvä pitää mahdollisimman simppeleinä, mutta liika yksinkertaistaminen vääristää. Mitä vahvempi mielipide sinulla on asiaan, sitä todennäköisempää on, ettei se tavoita koko totuutta. Tämä voi olla vastapuolesta jopa vaivaannuttavaa. Jos pyrkimyksesi on provosoida ja ravistella, mieti mitä se palvelee. Kylvääkö se hyvän pohjan pidemmälle yhteistyölle? Antaako se turvaa ja motivaatiota toiselle osapuolelle tulla vastaan ja edistää toivomiasi tavoitteita?
  3. ”Etkö sinä vieläkään tajua tätä?”
    Suoraan sanominen voi luoda huonoa tunnelmaa. Kun sanot suoraan, mieti, millaista ilmapiiriä ja tunnetilaa se tuo tiimisi työskentelyyn. Innostusta, iloa? Vai pelkoa ja lamaantumista? Millaisia tunnetiloja sinä tuot tiimiin mukanasi sanoessasi asioita suoraan?
  4. ”Olipa tänään ihan todella paska aamu”
    Suoraan sanominen kiinnittää huomion epäolennaisuuksiin, mikäli sen hetki ei ole oikea. Onko suurella painolla lataamasi arvostelma varmasti se, mikä ansaitsee huomion juuri nyt? Viekö suorilla sanoilla ottamasi tila keskustelua tavoitteidesi suuntaan?
  5. ”Oletpa sinä lyhyt!”
    On myös sisältöjä, joiden sanominen suoraan ei yksinkertaisesti kannata
    , vaikka puheeksi ottamisen tapa olisi millainen. Asioiden suora päivitteleminen jättää vastapuolen usein hämilleen, vailla keinoja vastata järkevästi. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset arvostelmat, henkilökohtaisuudet tai asiat, joihin muilla ei ole vaikutusvaltaa.

Huomioiva puhetapa edistää keskustelua

Mikäli tunnistat olevasi ihmissuhteissasi suorapuheinen, kehotankin sinua miettimään, mitä tarkoitusta suoraan sanominen palvelee. Saatat huomata, että luultavasti suoraan sanominen lähtee omista tarpeistasi, halusta näyttäytyä päättäväisenä, voimakkaana, ehkä avoimen mutkattomanakin.

Tärkeää on kuitenkin tunnistaa, mitä tunteita, ajatuksia ja toimintaa saamme vastaanottajassa aikaan – eli mitä tuomme vuorovaikutuksellamme muille, esimerkiksi työyhteisössämme. Auttaako se muita liittymään keskusteluun, tai tuntemaan olonsa turvalliseksi ja tärkeäksi? Avaako se vuorovaikutusta ja lisääkö se yhteistä ymmärrystämme asioista? Kannustaako se toimimaan kanssasi yhteistyössä?

Seuraavan kerran halutessasi sanoa asiat suoraan, kokeile ensin avointa kysymystä.

Lopulta kyse on nimittäin siitä, millaista keskustelu- ja kohtaamiskulttuuria haluamme rakentaa ympärillemme arjen kohtaamisissa ja työpaikoilla. Minäkeskeisen nollasummapelin ja suoraan laukomisen sijaan kannustan rakentamaan yhteyttä ja kutsumaan muut yhteiseen vuoropuheluun kanssasi.