Sivuvaikutuksia – Kokemuksia johtoryhmän kehittämisen positiivisista vaikutuksista johtajan arkeen
Johtoryhmän kehittämisellä pyritään yleensä parantamaan organisaation tuloksentekokykyä. Tämän ilmeisen tavoitteen lisäksi johtoryhmän kehityshankkeilla on usein muitakin positiivisia sivuvaikutuksia.
Johtoryhmän toiminta on työyhteisön menestyksen kannalta ratkaisevan tärkeää. Johtoryhmän toimivuuteen on siksi syytä panostaa erityisen paljon ja säännöllisesti. Kehittämishankkeita aloitetaan tyypillisesti silloin, kun johtoryhmä on uusi, strategia muuttuu tai ryhmän yhteistyössä tai dynamiikassa on tunnistettu kipukohtia. Tai jos päätöksiä ei tehdä, kokoukset venyvät tai kaikki eivät tuo esiin kantojaan.
Kehittämishankkeita voi lähestyä ja toteuttaa hyvin eri tavoin, mutta onnistuessaan niiden positiiviset vaikutukset ovat usein hyvin samankaltaisia. Tässä on viisi sivuvaikutusta, joita olen omassa työssäni erilaisten ryhmien osallistujana ja sparraajana havainnut.
Jaettu ymmärrys
Kun johtoryhmän asioita käsitellään systemaattisesti jonkin sopivan viitekehyksen kautta, johtoryhmäläiset ymmärtävät tilanteen samalla tavalla ja muodostuu yhteinen kieli asioiden käsittelyä varten. Työskentely tapaamisten välissä helpottuu, kun kollegoilla on yhteinen ymmärrys asioiden nykytilasta ja tavoitteista. Kun on yhteinen tarina, oman työskentelyn fokusointi on vaivattomampaa.
Mahdollisuus kuulla ja tulla kuulluksi
Yllättävän moni johtoryhmäläinen on vain odottanut tilaisuutta kertoa näkemyksistään johtoryhmän toiminnasta. Arkiset kokoukset ovat usein niin tiiviitä ja aikataulutettuja, että avoin puhe kehityskohdista ja omista ideoista jää hyvin vähiin. Jokaisella johtoryhmäläisellä on kokemukseni mukaan tarve tulla kuulluksi, ja jokaisella on suuri tarve kuulla mitä kollegat johtoryhmätyöskentelystä tuumaavat.
Vertaistuki auttaa kehittymään
Moni johtoryhmäläinen on ajoittain hyvin epävarma omasta johtamisestaan, eikä kaikkia aiheita voi jakaa kenen tahansa kanssa. Johtoryhmän kehityshankkeiden aikana nämä epävarmuudet ja sparraustarpeet tulevat pintaan. Samalla paljastuu, että apu on usein lähellä, koska johtoryhmäkollegat väistämättä kohtaavat samanlaisia – mahdollisesti haastavia – teemoja omilla vastuualueillaan.
Havahtuminen viestinnän merkitykseen
Yksi tärkeimmistä kehityskohteista johtoryhmien toiminnassa liittyy usein johtoryhmän merkityksen ja roolin kirkastamiseen. Jotta johtoryhmä saisi asioita aikaan, sen tulee viestiä aktiivisesti ja yhdenmukaisesti sekä henkilöstölle että ulkoisille sidosryhmille. Tähän moni havahtuu vasta kun viestimisen aktiivisuutta ja työtapojen yhtenäisyyttä pohditaan ryhmässä tarkemmin ajan kanssa. Viestiikö johtoryhmäläisistä vain osa?
Johtoryhmäläisten oman roolin kirkastus ja laajempi vastuu
Aika usein yksittäisten johtoryhmän jäsenten käsitys omasta roolistaan on kapeampi kuin rooliin liittyvät odotukset. Oman vastuualueen edustaminen tulee usein luonnostaan, kun taas vastuunkanto organisaation yhteisistä ja myös kollegojen asioista jää vähäisemmäksi. Johtoryhmän kehityshankkeen aikana on mahdollista tehdä itsetutkiskelua ja tunnistaa oma vastuu asioista laajemminkin.
Johtoryhmän kehitys etenee usein oikeiden kysymysten kautta. Ulkopuolinen fasilitaattori kykenee katsomaan toimintaa neutraalisti ilman historian ja henkilösuhteiden painolastia ja kysymään kiperiäkin kysymyksiä helpommin kuin vaikkapa toimitusjohtaja. Kun kysymyksiin löytyy vähitellen vastauksia, on mahdollista lähteä kehittämään toimintaa tavoitteellisesti ja edistystä mitaten. Samalla osallistujat hyötyvät yllä mainituista (ja monista muistakin) positiivisista sivuvaikutuksista, joita kehittäminen ”aiheuttaa”. Vertaistukea onkin lähellä, epäselvät kysymykset ehkä selkenevät ja kun kalenterista löytyy aikaa kehittämiselle, niin omaa ja koko ryhmän työtä pääsee välillä ravistelemaan ajatuksella ja uusia ideoitakin usein syntyy.