1.6.2026 - Katri Ikivuo

Rekrytointi palkka-avoimuuden ajassa

Mitä tapahtuu, kun palkkahaitari on näkyvissä jo ilmoituksessa?

Palkka-avoimuus on ajankohtainen aihe monesta syystä. EU:n palkka-avoimuusdirektiivi velvoittaa jäsenmaat siirtämään palkka-avoimuussäännöt kansalliseen lainsäädäntöön 7.6.2026 mennessä, ja Suomi on tässä aikataulusta myöhässä. SD Worxin tuoreesta, 16 maassa toteutetusta kyselytutkimuksesta (n = 5 936 työnantajaa, 16 500 työntekijää) käy ilmi, että suomalaisista työntekijöistä yli 70 prosenttia ei tiedä direktiivistä juuri mitään, ja työnantajistakin vain 65 prosenttia tuntee sen. Tämä näkyy myös käytännössä. Duunitorin Kansallisen rekrytointitutkimuksen 2026 mukaan vain 23 prosenttia työnantajista ilmoittaa palkan tai palkkahaitarin työpaikkailmoituksissaan aina, ja 28 prosenttia ei julkaise palkkatietoja koskaan. Muutos on siis tulossa, mutta monelle se tulee nopeasti ja yllättäen.

Tätä taustaa vasten on kiinnostavaa tarkastella, millaisia palkkatoiveita hakijat todellisuudessa esittävät silloin, kun työpaikkailmoituksessa on kerrottu palkkahaitari. HRS Advisorsin rekrytointidatan pohjalta avaan, miten ilmoituksessa mainittu palkkahaitari näkyy hakijoiden palkkatoiveissa ja neuvotteluvarassa.

Palkkahaitari ilmoituksessa selkeyttää odotuksia

HRS:n rekrytoinneista koottu data osoittaa, että palkkaneuvottelut ovat edelleen olennainen osa rekrytointia, vaikka organisaation tarjoama palkkahaitari olisi tiedossa jo prosessin alkuvaiheessa. Aineisto koostuu HRS:n julkisista rekrytoinneista, joissa palkkahaitari oli näkyvissä jo työpaikkailmoituksessa syksyn 2025 ja kevään 2026 välillä. Tässä tarkastelussa analysoitiin yhteensä 886 hakemusta. Analysoitu aineisto on peräisin asiantuntija- ja johtotason rekrytoinneista. Jotta eri tehtävien palkkatoiveita voitiin vertailla keskenään, jokainen palkkatoive suhteutettiin kyseisessä ilmoituksessa esitettyyn palkkahaitariin. Tarkempi kuvaus analyysin toteutuksesta löytyy blogin lopusta.

Vaikka ilmoituksessa on palkkahaitari, kaikki hakijat eivät silti esitä omaa palkkatoivettaan. 13,7 % ei ilmoittanut palkkatoivetta lainkaan hakulomakkeen kentässä, ja 3,2 % ilmoitti palkkatoiveen olevan neuvoteltavissa. Tämä viittaa siihen, ettei palkka-avoimuus poista tarvetta neuvottelulle tai hakijan omalle harkinnalle, vaan palkkaus nähdään edelleen keskusteltavana kokonaisuutena.

Kun tarkastellaan niitä hakijoita, jotka esittivät palkkatoiveen tai oman palkkahaitarin, jakauma on vieläkin mielenkiintoisempi:

6,1 % hakijoista esitti toiveen alle ilmoitetun haitarin
72,5 % hakijoista esitti toiveen, joka asettui täysin ilmoitetun palkkahaitarin sisälle
4,0 % hakijoista esitti toiveen yli ilmoitetun haitarin

Luvut osoittavat, että ilmoitettu palkkahaitari ohjaa hakijoiden odotuksia melko vahvasti. Lähes kolme neljästä hakijasta asetti palkkatoiveensa annetun haitarin sisälle, kun taas vain pieni osa esitti toiveen sen alle tai yli. Tämä viittaa siihen, että näkyvä palkkatieto auttaa hakijoita suhteuttamaan omaa toivettaan tehtävään jo ennen varsinaisia palkkakeskusteluja.

Hakijoiden palkkatoiveet eivät kasaudu vain palkkahaitarin yläpäähän

Yksi sitkeimmistä uskomuksista on, että ilmoituksessa mainittu palkkahaitari ohjaa hakijat automaattisesti haitarin yläpäähän. Kun tarkastellaan tarkemmin niitä hakijoita, jotka esittivät yksittäisen euromääräisen palkkatoiveen haitarin sisällä, tämä oletus ei kuitenkaan saa tukea.

Hakijoiden toiveet jakautuivat palkkahaitarin sisällä seuraavasti:

0–10 % haitarin alalaidasta: 16,7 %
11–20 %: 9,2 %
21–30 %: 6,5 %
31–40 %: 6,0 %
41–50 %: 15,0 %
51–60 %: 5,6 %
61–70 %: 4,9 %
71–80 %: 6,8 %
81–90 %: 2,9 %
91–100 %: 26,3 %

Jakauma on melko tasainen, mutta siinä näkyy kolme selkeämpää painopistettä: haitarin alkupää, keskivaihe ja yläpää. Selvin piikki näkyy palkkahaitarin yläpäässä: 26,3 % hakijoista asettaa toiveensa haitarin ylimpään kymmenekseen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että hakijat tavoittelevat automaattisesti maksimia. Kyse voi olla myös siitä, että tehtävään hakeutuu henkilöitä, joiden kokemus ja osaaminen aidosti vastaavat haitarin yläpäätä. Kokonaisuutena tarkastellen palkkatoiveet jakautuvat melko tasaisesti palkkahaitarin sisällä. Kumulatiivinen tarkastelu näyttää, että noin puolet palkkatoiveista on esitetty haitarin puoliväliin mennessä, mikä kertoo siitä, että toiveet jakautuvat kokonaisuutena melko tasaisesti palkkahaitarin eri kohtiin. Palkkatoive on usein myös signaali omasta arviosta suhteessa rooliin. Kaikkiaan melko tasainen jakauma tukee ajatusta siitä, että hakijat eivät automaattisesti tavoittele korkeinta mahdollista palkkaa, vaan suhteuttavat toiveensa omaan kokemukseensa, osaamiseensa ja rooliin.

Palkka-avoimuus tukee sujuvampaa rekrytointia

Duunitorin syksyn 2025 työnhakijatutkimuksen mukaan 84 % työnhakijoista pitää tärkeänä, että avoimen työpaikan palkka kerrotaan työpaikkailmoituksessa. Saman tutkimuksen mukaan selkeästi kerrottu palkkatieto on toiseksi tärkein tekijä, joka saa osaajan hakemaan avointa työpaikkaa.

Datan perusteella valtaosa hakijoista käyttää ilmoitettua palkkahaitaria viitekehyksenä ja asettaa palkkatoiveensa sen sisälle. Tällä on rekrytoinnissa käytännön merkitystä: kun odotukset ovat jo prosessin alussa lähempänä toisiaan, rekrytointi etenee yleensä sujuvammin ja tilanteet, joissa pitkälle edennyt prosessi kaatuu palkkatasoon, vähenevät. Samalla keskusteluun vapautuu enemmän tilaa roolin sisällölle, vastuille ja molemminpuolisille odotuksille.

Samaan aikaan data osoittaa myös sen, ettei palkka-avoimuus poista neuvottelun tarvetta kokonaan. Osa hakijoista jättää edelleen palkkatoiveensa ilmoittamatta tai kertoo sen olevan neuvoteltavissa, mikä kertoo siitä, että palkasta halutaan edelleen keskustella osana kokonaisuutta.

Tässä blogissa tarkasteltu data perustuu rekrytointeihin, joissa palkkahaitari on ollut näkyvissä jo työpaikkailmoituksessa. Palkka-avoimuusdirektiivi ei kuitenkaan edellytä, että palkkatieto olisi aina julkisesti esillä juuri ilmoituksessa. Olennaista on, että hakija saa tiedon tehtävän palkasta tai sen määräytymisen perusteista riittävän varhaisessa vaiheessa, viimeistään ennen ensimmäistä työhaastattelua. Tärkeintä on, että palkkatasosta syntyy realistinen yhteisymmärrys ajoissa, jotta rekrytointi ei etene liian pitkälle väärien odotusten varassa.

Yhteenveto

HRS Advisorsin rekrytointidata osoittaa, että ilmoituksessa näkyvä palkkahaitari toimii hakijoille ennen kaikkea viitekehyksenä. Valtaosa hakijoista asettaa palkkatoiveensa annetun haitarin sisälle, ja palkkatoiveet jakautuvat melko tasaisesti haitarin eri kohtiin. Tämä tukee ajatusta siitä, että palkka-avoimuus voi selkeyttää odotuksia ja sujuvoittaa rekrytointiprosessia jo varhaisessa vaiheessa. Samalla data osoittaa, ettei tiedossa oleva halkkahaitari poista neuvottelun tarvetta kokonaan, sillä osa hakijoista jättää palkkatoiveensa edelleen avoimeksi tai neuvoteltavaksi. Palkasta puhuminen ei siis vaikeuta rekrytointia, vaan auttaa rakentamaan realistisempaa ja toimivampaa yhteisymmärrystä työnantajan ja hakijan välille.

Aineisto ja menetelmä

Palkkatoiveita tarkasteltiin suhteessa kyseisessä työpaikkailmoituksessa ilmoitettuun palkkahaitariin. Tällaisia hakemuksia aineistossa oli yhteensä 886. Tavoitteena oli selvittää, esittävätkö hakijat selkeän palkkatoiveen ja mihin kohtaan ilmoitettua palkkahaitaria hakijan esittämä palkkatoive sijoittuu.

Jokaisessa tapauksessa palkkahaitarin alaraja toimi vertailun lähtökohtana ja yläraja haitarin yläpäätä kuvaavana pisteenä. Näin voitiin laskea, kuinka lähelle ala-, keski- tai yläpäätä yksittäinen palkkatoive sijoittui. Alla laskukaava:

(palkkatoive – haitarin alaraja) / (haitarin yläraja – haitarin alaraja)

Tämän laskutavan avulla eri suuruiset palkkahaitarit saatiin keskenään vertailukelpoisiksi. Kun kaikki palkkatoiveet oli skaalattu samalle välille, ne jaettiin 10 prosenttiyksikön luokkiin, jotta voitiin tarkastella, mihin kohtaan palkkahaitaria esitetyt palkkatoiveet asettuivat.

Analyysiin otettiin mukaan vain ne vastaukset, joissa palkkatoive oli mahdollista tulkita riittävän yksiselitteisesti numeeriseksi arvoksi ja sijoittaa luotettavasti ilmoitettuun palkkahaitariin. Näitä havaintoja oli 586 kappaletta.