Kv-rekrytoinnit: Balttitaloudet myllerryksessä

Maailman myllerrykset koskettavat tavalla tai toisella jokaista meistä, valtiorajoista riippumatta. Moni asia on muuttunut (ja muuttuu edelleen) koronan, logistiikkakriisin, Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, Lähi-idän kasvavan levottomuuden, etenevän ilmastonmuutoksen sekä yleisen poliittisen ennustamattomuuden myötä.

Mitä pienille Baltian maiden talouksille tämän kaiken keskellä on luvassa, onko nykyhetkessä muuta mahdollisuutta kuin istua vuoristoradan vaunun kyydissä ja jännittää mitä seuraavaksi tapahtuu? Tätä pohtii blogikirjoituksessaan kansainvälisen rekrytoinnin ammattilaisemme Pasi Harttunen.

Baltia ei ole yhtä samaa massaa

Heti alkuun on todettava, ettei maantieteen lisäksi Baltian mailla sinänsä ole muuta yhteistä kun 50+ vuotta yhteistä miehityshistoriaa. Hyvin moni asia muuttuu matkalla Virosta Latvian läpi Liettuaan – EU:n myötä rahaa ei onneksi enää tarvitse vaihtaa maasta toiseen siirtyessä.

Matkalla Tallinnasta Vilnaan muuttuu kulttuuri, kieli, uskonto, kansallisurheilu… ja talouskin on eri urilla. Vuosien 2021–2022 hyvin korkea inflaatio rassasi kyllä kaikkia kolmea urakalla ja reaalipalkat / ostovoima heikkeni jyrkästi. Kun yhtälöön lisätään vielä korkeat korot, balttitalouksien viisarit osoittivat kovin väärään suuntaan.

Pienille talouksille tunnusomaisesti heilahtelut saattavat olla suuriakin mutta suhteellisen lyhytkestoisia. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kyllä vaikuttanut Baltian talouksiin kovin, koronasta ei oltu vielä toivuttu, kun jo uusi kriisi iski ja löi kanveesiin. Kaikesta huolimatta vienti on alkanut osoittaa varovaisen mutta vakaan toipumisen merkkejä, maiden kuluvan vuoden kasvuennusteet liikkuvat 1–2 % tasolle asettuen.

Baltian maiden talouksien erityispiirteitä

Aikanaan Viro sai paljon suitsutusta ”tiikerinloikastaan” it:n hyödyntämisessä, sittemmin yksisarvisten suuri määrä per capita on hämmästyttänyt. Hieman piiloon on jäänyt, että Latviaan ja erityisesti Liettuaan on virrannut investointeja, jopa siinä määrin että virolaiset ovat oikeasti alkaneet huolestua taloutensa kilpailukyvystä.

Huoli ei ole ihan aiheeton. Latviasta käsin toimii esimerkiksi Baltian suurin lentoyhtiö, lennättäen naapurinsakin moneen maailman kolkkaan ilman pelkoa paikallisesta kilpailusta. Liettualaiset kaupan ja logistiikan toimijat ovat laajentuneet koko Baltiaan erittäin aggressiivisella kasvustrategialla. Maat kilpailevat investoinneista hyvin verisesti keskenään vaikka joskus juhlapuheissa kuuluukin ”Baltia investointikohteena” tai baltiaklusteri.

Mikä näitä talouksia sitten odottaa ja miksi ne ovat kuitenkin niin eri tilanteessa? Yhtenä suurena syynä on työvoima ja maiden kokoero. Viro joukon lilliputtina joutuu, muun Euroopan tavoin, korvaamaan eläköityvän työvoiman ulkomailta. Haasteena on se, että kun latvialaisia ja liettualaisia siirtyi EU-jäsenyyden alkutaipaleella paljon Britanniaan ja Irlantiin työhön, nyt 20 vuotta myöhemmin monet ovat valmiita palaamaan kotiseudulle. Kun Latvia on väestöltään lähes tuplat Viroon verrattuna ja Liettua kolminkertainen, on palaajajoukon koollakin jo merkitystä.

Viro ei samalla tavalla palaajajoukostaan hyödy. Muun Euroopan tavoin myöskään alhainen syntyvyys ei lupaa helpotusta edes pidemmällä aikavälillä. Viron erityispiirteenä on myös maahanmuuttopolitiikan olemattomuus, poliittisesti siihen ei kukaan halua tarttua ja sadat tuhannet työtunnit jäävät tekemättä.

Huomionarvoista on myös että Viro on ottanut suurimman joukon Ukrainan pakolaisia vastaan. Tämän ajateltiin olevan humaanin teon lisäksi piristysruiske rekrytoiville yrityksille. Mutta osa heistä on jo palannut takaisin ja maahan jääneiden työllistyminen on ollut sittenkin vaikeaa.

Euroopan mittakaavassa miljoonien työtuntien kysymys ja korvaaminen on myös merkittävä – kun sota jonain päivänä loppuu, alkaa Ukrainassa valtava jälleenrakennustyömaa, joka tarvitsee kaiken työvoimansa, myös sen, joka on ollut Euroopan rakennuksilla ja maa- ja puutarhatilataloudessa.

Myös maantiede on suuri tekijä Baltian eri suuntiin vetävässä taloudessa. Keskinäinen kaupankäynti on toki erittäin merkittävää mutta maakohtaisia eroja on. Viro on hyvin riippuvainen Suomen ja Ruotsin talouksista, Latvia enemmän Saksan, Ruotsin ja UK:n. Liettualla edellä mainittujen lisäksi Puola ja Yhdysvallat ovat kärkisijoilla.

Mitä tämä tarkoittaa kansainväliselle yritystoiminnalle

Mikäli liiketoimintaa Baltiassa jo on, pitää kestää seuraavatkin vuodet kovia palkankorotusprosentteja. Pyyntöjä varmasti riittää. Kuluvalle vuodelle maiden palkkojen kasvun ennustetaan olevan 7–8,5 %.

Toisekseen työvoimasta kannattaa pitää huolta. Maiden tasaverotus palkitsee usein työpaikan vaihdoksen ja kun korvaavaa henkilöä ei ole oven takana odottamassa nyt, tuskin on huomennakaan. Viime vuoden työttömyysprosentit liikkuivat 6–7 % tasoilla.

Kolmanneksi, työnantajakuvasta huolehtiminen sataa laariin. Ei aina tarvitse olla paras palkanmaksaja mutta tasapuolinen ja oikeudenmukainen tapa toimia on myös kestävä tapa toimia ja saattaa myös ratkaista vaikkapa sen millä perustein eläköityvä yrittäjä myy yrityksensä osaksi ulkomaista kokonaisuutta.

Neljänneksi, balttiyhtiöt ovat jo varteenotettavia tekijöitä ja usein hyvin rahoitettuja, joten oman Baltia-liiketoiminnan myyntikin saattaa olla nyt hyvä ratkaisu, jos ajatus muuten on ollut harkinnassa.

Harkinnassa perustaa yritystoimintaa Baltiaan?

Mikäli liiketoimintaa ei Baltiassa vielä ole, nyt voi hyvin olla toimialasta riippuen oiva hetki ostoksille kohtuuhinnoin tai harkita greenfield-investointia.

Kannattaa varautua kuitenkin siihen, että kunkin maan sisälläkin erot työvoiman saatavuudessa saattavat olla huimat ja erityisesti teknologian osaajat ovat kysyttyjä markkinoiden pienuuden vuoksi. Megaluokan kustannushyötyä ei välttämättä saa tai ainakin se on hyvin kohtuullinen takavuosiin verrattuna.

Liiketoimintaympäristö on kuitenkin vakaa, lakkoja ei juurikaan ole ja logistiset yhteydet Eurooppaan hyvät. Samalla markkinan kompaktius tarjoaa mahdollisuuksia jotka esim. Ruotsissa maksaisivat moninkertaisesti.

Varmaa on kuitenkin se, että asiantuntijan puoleen kannattaa kääntyä, olitpa tulossa, jäämässä tai lähdössä. Autan 20 vuoden Baltia-kokemuksella ja -verkostoilla parhaan kykyni mukaan.

Lue aiempia blogikirjoituksiamme

Rekrytointikonsultti ottaa yhteyttä

Rekrytointikonsultti ottaa yhteyttä

Mistä tiedät, ettei kyseessä ole huijari? Rekrytointihuijaukset ovat maailmalla valitettavan yleisiä, ja niissä menetetään miljardeja ...
Vuorovaikutustaidot, työelämä ja rekrytointi

Vuorovaikutustaidot, työelämä ja rekrytointi

Nykyajan työelämässä menestyminen vaatii usein enemmän kuin pelkkää teknistä osaamista. Vuorovaikutustaidot ovat nousseet keskiöön yhteiskunnassamme, ...
Julkinen haku, yhdistelmähaku, suorahaku – hakuviidakon lyhyt oppimäärä

Julkinen haku, yhdistelmähaku, suorahaku – hakuviidakon lyhyt oppimäärä

Paljon puhuttu osaajapula on jo arkipäivää monella alalla. Ennen riitti, kun laittoi nettiin työpaikkailmoituksen ja ...