Tekoäly löytää ehdokkaat, mutta kuka arvioi johtamiskyvyn?
Toni Koskinen on työskennellyt rekrytointien parissa yli 25 vuotta ja ollut mukana tuhansissa johdon, esihenkilöiden ja vaativien asiantuntijaroolien rekrytoinneissa. Pitkä kokemus on osoittanut hänelle, että vaikka rekrytoinnin työkalut ja osaajamarkkina muuttuvat, onnistuneen valinnan ytimessä on edelleen ihmisen johtamiskyvyn, motivaation ja toimintatapojen ymmärtäminen.
Miksi henkilöarvioinnin merkitys kasvaa vuonna 2027
Tekoäly on muuttanut rekrytointia poikkeuksellisen nopeasti. Suomessa kehitys on kuitenkin vielä melko alkuvaiheessa. Duunitorin tuoreen rekrytointitutkimuksen mukaan noin neljäsosa työnantajista hyödyntää tekoälyä rekrytoinnissa. Hakijat ovat kehityksessä hieman edellä, sillä syksyn 2025 työnhakijatutkimuksessa 37 prosenttia aktiivisista työnhakijoista kertoi käyttäneensä tekoälyä työnhaun tukena.
Olen ollut mukana tuhansissa johdon, esihenkilöiden ja vaativien asiantuntijaroolien rekrytoinneissa yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Tänä aikana työkalut ovat muuttuneet merkittävästi. Osaajamarkkina on muuttunut ja tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan.
Silti huomaan pohtivani asiakkaiden kanssa samoja kysymyksiä kuin urani alkuvuosina.
Kuka pystyy johtamaan muutosta silloin, kun toimintaympäristö muuttuu nopeasti? Kuka saa ihmiset sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin? Kuka tekee hyviä päätöksiä myös silloin, kun kaikkea tietoa ei ole käytettävissä?
Näihin kysymyksiin ei löydy vastausta ansioluettelosta. Eikä niitä voi päätellä siitä, kuinka vakuuttavasti hakemus tai LinkedIn-profiili on laadittu.
Tekoäly auttaa löytämään enemmän ehdokkaita kuin koskaan aikaisemmin. Samalla rekrytointipäätöksestä on tullut monessa tilanteessa aiempaa vaativampi. Kun useampi ehdokas näyttää paperilla erinomaiselta, korostuu kyky ymmärtää ihmistä syvemmin.
Tästä syystä uskon, että henkilöarvioinnin merkitys kasvaa tulevina vuosina erityisesti johdon rekrytoinneissa, avainhenkilöiden rekrytoinneissa ja vaativissa asiantuntijavalinnoissa. Teknologia auttaa löytämään vaihtoehtoja. Liiketoiminnan kannalta ratkaisevaa on edelleen valita niistä oikea.

Henkilöarviointi tuo näkyväksi sen, mitä ansioluettelosta ei näe
Johtamiskykyä, päätöksentekoa tai kykyä rakentaa sitoutunutta työyhteisöä ei voi lukea suoraan CV:stä.
Johtajaa rekrytoitaessa kiinnostuksen kohteena ovat usein esimerkiksi:
- miten henkilö toimii paineen alla
- millaisia ratkaisuja hän tekee epävarmuudessa
- kuinka hän johtaa muutoksia
- miten hän rakentaa yhteistyötä ja luottamusta
- millaisen kulttuurin hän luo ympärilleen
- missä tilanteissa hänen vahvuutensa näkyvät selvimmin
Nämä tekijät vaikuttavat suoraan siihen, millaisia tuloksia johtaja tai avainhenkilö saa aikaan organisaatiossa.
Siksi henkilöarviointi on edelleen yksi tehokkaimmista välineistä rekrytointiriskin hallintaan.
Virherekrytoinnin vaikutukset ulottuvat pitkälle
Johtajien, asiantuntijoiden ja muiden avainhenkilöiden rekrytoinneissa onnistumisella on usein huomattava liiketoiminnallinen merkitys.
Virherekrytoinnin kustannukset voivat olla huomattavat, kun mukaan lasketaan uuden rekrytoinnin lisäksi perehdytys, menetetty tuottavuus ja vaikutukset työyhteisöön sekä asiakassuhteisiin.
Käytännössä virherekrytointi voi lisätä henkilöstön vaihtuvuutta, heikentää asiakaskokemusta ja johtaa menetettyihin liiketoimintamahdollisuuksiin. Sen vaikutukset voivat näkyä myös työyhteisön motivaation laskuna ja strategisten hankkeiden hidastumisena.
Mitä keskeisempi rooli on yrityksen kasvun, kannattavuuden tai henkilöstön johtamisen kannalta, sitä suurempi arvo on syvällisellä henkilöarvioinnilla ennen lopullista valintapäätöstä.
Osaaminen ei yksin ratkaise onnistumista
Moni rekrytointi epäonnistuu tilanteessa, jossa ehdokkaan osaaminen on riittävää, mutta tehtävä, toimintaympäristö tai organisaatiokulttuuri eivät vastaa hänen todellisia motivaatiotekijöitään.
Juuri tästä syystä motivoitumisen, työskentelytapojen ja johtamiskompetenssien arviointi on noussut entistä tärkeämpään rooliin.
Henkilöarviointi auttaa ymmärtämään esimerkiksi:
- mikä henkilöä aidosti motivoi
- millaisessa ympäristössä hän menestyy
- millaiset tilanteet kuormittavat häntä
- millainen johtamistyyli hänelle on luonteva
- millaisia riskejä tehtävään tai toimintaympäristöön liittyy
Usein juuri nämä tekijät selittävät myöhemmin onnistumista enemmän kuin muodollinen osaaminen tai aikaisemmat tehtävänimikkeet.
Tulevaisuuden johtajia yhdistää oppimiskyky
Työelämän muutosvauhti haastaa myös rekrytointia.
Monessa tehtävässä tämän päivän osaaminen ei yksin riitä ennustamaan tulevaa menestystä. Yritykset tarvitsevat yhä enemmän ihmisiä, jotka kykenevät oppimaan nopeasti, omaksumaan uutta ja toimimaan muuttuvissa tilanteissa.
Tulevaisuuden menestystä ennustettaessa huomio kiinnittyy yhä useammin siihen, miten ihminen toimii muutoksessa ja uuden edessä. Keskeistä on kyky oppia nopeasti, mukautua muuttuviin tilanteisiin ja johtaa omaa työskentelyään tavoitteellisesti. Lisäksi tarvitaan ongelmanratkaisu- ja yhteistyötaitoja sekä toimintakykyä silloin, kun varmoja vastauksia ei vielä ole. Yhdessä nämä ominaisuudet kertovat siitä, kuinka hyvin johtaja tai asiantuntija pystyy uudistumaan ja suuntaamaan organisaatiota tulevaisuuteen sen sijaan, että hän keskittyisi vain nykytilan ylläpitämiseen.
Henkilöarviointi on johdon päätöksenteon työkalu
Laadukas henkilöarviointi ei pyri jakamaan ehdokkaita hyviin ja huonoihin.
Tavoitteena on tuottaa rekrytoivalle organisaatiolle päätöksenteon kannalta olennaista tietoa. Arvioinnin avulla voidaan muodostaa kokonaiskuva siitä, kuinka hyvin henkilön johtamiskompetenssit, toimintatavat ja motivaatio vastaavat kyseisen tehtävän vaatimuksia.
Samalla arviointi auttaa tunnistamaan:
- tehtävän kannalta keskeiset vahvuudet
- mahdolliset riskit
- onnistumista tukevat johtamiskäytännöt
- perehdyttämiseen ja kehittämiseen liittyvät tarpeet
Parhaimmillaan henkilöarviointi lisää päätöksenteon varmuutta tilanteessa, jossa lopullinen valinta tehdään usein usean vahvan ehdokkaan välillä.
Teknologian rinnalla tarvitaan syvempää ymmärrystä ihmisestä
Tekoälyn rooli rekrytoinnissa kasvaa varmasti edelleen. Se nopeuttaa tiedon käsittelyä, tukee ehdokkaiden löytämistä ja auttaa rekrytointiprosessien kehittämisessä.
Yrityksen menestystä eivät kuitenkaan rakenna algoritmit. Menestyksen rakentavat ihmiset, jotka kykenevät johtamaan, tekemään päätöksiä, oppimaan uutta ja saamaan muut onnistumaan. Siksi uskon, että henkilöarvioinnin merkitys tulee kasvamaan myös vuonna 2027.
Mitä enemmän teknologia tukee rekrytointiprosessin alkuvaiheita, sitä arvokkaammaksi muodostuu kyky ymmärtää ihmistä syvemmin. Juuri siinä laadukas henkilöarviointi tuo yritysjohdolle todellista lisäarvoa.
Yhteystiedot
Lähteet
- Duunitori – Uusi tutkimus: näin työnantajat käyttävät tekoälyä rekrytoinnissa — https://duunitori.fi/tyoelama/rekrytointitutkimus-tekoaly-rekrytoinnissa-2026