- Krister Botell

Etätyö, lähityö ja hybridityö vuonna 2026

Etätyö tuli laajamittaisesti keskuuteemme vuonna 2020. Miten organisaatioissa työskennellään alkaneena vuonna?

Etätyön laaja käyttö pandemian myötä jälkeen tuli jäädäkseen ja jatkaa keskustelun synnyttämistä eri työskentelymalleista. Monesti kyse on siitä, miten erilaiset työskentelymallit vaikuttavat tuottavuuteen, työhyvinvointiin ja henkilöstön sitoutumiseen. Vuonna 2025 useat organisaatiot, kuten esimerkiksi JPMorgan, ilmoittivat etätyön päättymisestä. Myös kotimaassa nähtiin avauksia etätyömahdollisuuksien tiukentumisesta. Missä nyt mennään, ja mitä rekrytoijan tulisi huomioida?

Lähityö

Lähityöllä on omat vahvuutensa. Fyysinen läsnäolo työpaikalla voi parhaimmillaan edistää innovaatiota, spontaania vuorovaikutusta, tiimihenkeä ja organisaation kulttuuria — asioita, jotka ovat haastavia täysin virtuaalisessa ympäristössä. Lisäksi lähityössä tapahtuva mentorointi ja hiljaisen tiedon jakaminen ovat usein helpompia ja spontaanimpia kuin etäyhteyksien kautta. Toimistoympäristö auttaa myös selkeässä työn ja vapaa‑ajan erottelussa, mikä tukee työntekijän palautumista ja hyvinvointia. Näistä syistä monet ehdokkaat HRS Advisorsin rekrytoinneissa kertovat tyypillisesti arvostavansa lähityötä keskeisenä työskentelymuotona.

Joustavuus, tuottavuus ja hyvinvointi

Etätyön etuna pidetään usein joustavuutta: työntekijät voivat säädellä työaikaa ja ‑paikkaa, mikä parantaa usein työn ja yksityiselämän tasapainoa. Tämä joustavuus yhdistetään toistuvasti parempaan psykologiseen hyvinvointiin ja työntekijöiden tyytyväisyyteen. Etätyö myös vähentää työmatkoihin liittyvää (toisinaan huomattavaakin) ajankäyttöä ja stressiä ja tarjoaa enemmän aikaa esimerkiksi palautumiselle.

Usein etätyö voi lisätä työn tuottavuutta, mikä selittyy esimerkiksi häiriötekijöiden vähenemisellä ja pienemmillä siirtymillä esimerkiksi kokousten välillä. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään vaan edellyttää selkeitä prosesseja ja viestintästrategioita, jotka tukevat hiljaista työtä ja keskittymistä. Käänteisesti fyysinen työympäristö voi myös vähentää tuottavuutta, joka tulisi huomioida sekä etä- että lähityöympäristössä.

Etätyön haasteet: eris­täy­ty­mi­nen, rajojen hä­mär­ty­mi­nen ja vuo­ro­vai­ku­tus

Etätyöllä on toki haasteensa. Yksilön näkökulmasta pitkään jatkuva etätyö voi lisätä sosiaalisen eristäytyneisyyden kokemusta ja yksinäisyyttä, mikä vaikuttaa negatiivisesti psykologiseen hyvinvointiin. Lisäksi työn ja vapaa‑ajan rajat voivat hämärtyä, mikä voi johtaa pidempiin työpäiviin ja ylitöihin, joka voi olla yksilön kannalta pidemmän päälle kuormitustekijä.

Etätyössä viestintä ja yhteistyö digitaalisten kanavien kautta voivat olla tehottomampia kuin kasvokkain tapahtuva viestintä, ja tämä voi vaikuttaa negatiivisesti luovuuteen ja tiimityöhön. Tärkeää olisikin vahvistaa tiimiyhteistyötä ja vuorovaikutusta myös virtuaalisesti. 

Toinen etätyön haaste yksilölle voi olla proximity bias — ilmiö, jossa toimistolla näkyvät työntekijät saavat enemmän huomiota, mikä voi vaikuttaa urakehitykseen ja arviointeihin, vaikka itse työn jälki olisi yhtä laadukasta. Tämän kaltaiset ilmiöt korostavat johdon roolia tasapuolisen henkilöstöjohtamisen ja arviointikäytäntöjen kehittämisessä, jotta työntekijät kokevat tulevansa nähdyiksi ja arvostetuiksi riippumatta työskentelypaikasta tai -tavasta.

Uusi vuosi – uudet kujeet

Mikä on organisaatiolle sopiva etä- ja lähityön tasapaino? Eri työskentelymuodoilla on vahvuutensa, jonka lisäksi eri organisaatioiden, tarpeiden ja yksilöpreferenssien yhdistelmät ovat moninaiset. Näiden tunnistaminen lienee oleellisempaa yksiselitteisten totuuksien jahtaamisen sijaan. Paluu vanhaan maailmaan ei näytä todennäköiseltä ja aika näyttää, minkälaiset linjaukset aidosti kantavat hedelmää myös pitkällä aikavälillä. 

Hybridimalli, jossa työntekijöillä on mahdollisuus yhdistää etä‑ ja lähityö, tarjonnee myös vuonna 2026 monille organisaatioille tasapainoisen ratkaisun. Hybridimalli tukee työn joustavuutta, vähentää työmatkojen rasitusta ja mahdollistaa henkilökohtaiset työskentelypreferenssit, mutta säilyttää myös sosiaalisen vuorovaikutuksen hyödyt. Etä- ja lähityölinjauksia tarkastelevan ja puntaroivan organisaation voikin olla eduksi kiinnittää huomiota esimerkiksi mahdollisten ajatusvinoumien vaikutukseen. Kun etä- ja lähityölinjauksia harkitaan, liittyykö suhtautumiseen omat preferenssit, arvot tai ennakkoluulot? Perustuvatko näkemykset tutkimuksiin, mitattavaan dataan tai mittareihin? Mitä tavoitellaan, mitä mitataan, ja mille annetaan painoarvoa? Miten työntekijöiden näkemyksiin suhtaudutaan? Miten viestitään? 

Rekrytointi

Etä- ja hybridityön näkökulmat on huomioitu rekrytoinneissa jo jonkin aikaan. Etätyö tai hybridityö voi tukea organisaation rekrytointiprosesseja, sillä yritykset voivat houkutella osaajia laajemmasta ehdokaspoolista. Vähintäänkin joustavuus työtavoissa näyttäytyy edelleen myös kilpailuvalttina ja voi olla minimiedellytys, jonka varaan ehdokas on voinut rakentaa työn ja vapaa-ajan tasapainonsa. Vaikka monin paikoin vuosi 2025 näyttäytyi Suomessa työnantajan markkinalta, tämä tilanne voi ajan mittaan keikahtaa uuteen asentoon, jolloin eri etätyölinjausten tärkeys laitetaan aidosti koetukselle parhaiden osaajien rekrytoinnissa. 

Työntekijöiden valinnassa vuorostaan on hyvä huomioida, että menestyminen hajautetuissa työympäristöissä ei riipu ainoastaan teknisestä osaamisesta, vaan myös yksilön työskentelytavoista, itseohjautuvuudesta ja vuorovaikutustaidoista. Etätyössä korostuvat kyky priorisoida omaa työtä, viestiä selkeästi ja ylläpitää motivaatiota ilman jatkuvaa ulkoista ohjausta. Henkilöarviointi ja strukturoitu haastattelu tukevat paremmin näiden valmiuksien tunnistamista kuin pelkkä kokemus- tai osaamispohjainen valinta. 

HRS Advisorsilla näemme hyvän henkilöarvioinnin olevan paras tapa arvioida monien muiden tekijöiden lisäksi myös hakijan soveltuvuutta juuri kyseiseen työympäristöön. Ota yhteyttä, jos haluat kuulla, miten voimme auttaa rekrytoinnin ja henkilöarvioinnissa.

Yhteystiedot