- Anna-Liisa Liski

Neuroinkluusio työelämässä

Neuroinkluusio on noussut viime vuosina yhä keskeisemmäksi osaksi monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota (DEI). Silti se ymmärretään työelämässä usein edelleen kapeasti: yksilöllisinä erityisjärjestelyinä tai harvinaisten tarpeiden huomioimisena. Todellisuudessa neuroinkluusio koskettaa meitä kaikkia. Parhaimmillaan se parantaa työn sujuvuutta, johtamisen laatua ja tuloksellisuutta koko organisaatiossa.

Mitä neu­roinkluusio tarkoittaa työelämässä?

Neuroinkluusio lähtee ajatuksesta, että ihmisten tavat ajatella, oppia, keskittyä ja vuorovaikuttaa vaihtelevat keskenään. Neurodiversiteetti kattaa esimerkiksi ADHD:n, autismikirjon, dysleksian ja Touretten, mutta myös laajemmin erilaiset kognitiiviset profiilit, temperamentit ja toimintatyylit. Työpaikalla olennaista eivät ole diagnostiset leimat, vaan siihen keskittyminen, miten työ ja ympäristö on rakennettu sekä miten joustavasti niitä voidaan muokata erilaisiin tarpeisiin. Kun työympäristö tukee erilaisia tapoja toimia, useampi ihminen pystyy käyttämään vahvuuksiaan täysipainoisesti. Tämä hyödyttää koko henkilöstöä.

Tu­ki­käy­tän­nöt: pienet teot, suuri vaikutus

Neuroinkluusio ei edellytä raskaita prosesseja tai yksilöllisten tarpeiden jatkuvaa erikseen selvittelyä. Moni tuki voidaan toteuttaa itseasiassa melko universaalien käytäntöjen kautta. Siten, että ne ovat tarjolla kaikille.

Työn tekemisen käytännöissä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi:

  • joustavia työaikoja ja hybridityön mahdollisuuksia
  • selkeitä agendoja kokouksissa ja jälkikäteen jaettuja yhteenvetoja
  • selkeitä rooleja, vastuita ja prioriteetteja
  • useita tapoja osallistua keskusteluun (puhe, chat, kirjalliset kommentit)
  • säännöllisiä taukoja ja kuormituksen huomioimista

Monelle nämä ovat jo tuttuja hyviä käytäntöjä. Nämä eivät ole jotain kivoja lisäetuja, vaan keskeisiä kestävän työnteon edellytyksiä monelle.

Toi­min­na­noh­jaus ja kes­kit­ty­mi­nen ovat johtamisen ydin­ky­sy­myk­siä

Toiminnanohjauksen haasteet ovat yksi yleisimmistä, mutta harvemmin ääneen sanottu työelämän kuormitustekijä. Epäselvät tavoitteet, jatkuvat keskeytykset ja hajanaiset ohjeet kuormittavat erityisesti, mutta eivät suinkaan vain neurodivergenttejä työntekijöitä!

Neuroinkluusio tuo tähän konkreettisia ratkaisuja, vai vastustaisitko sinä selkeitä deadlineja ja odotuksia, tehtävien pilkkomista hallittaviin kokonaisuuksiin, checklistejä ja visuaalista tukea, mahdollisuutta käyttää puheesta tekstiksi- ratkaisuja ja riittävää ajan resurssointia ja häiriöiden minimointia? Nämä asiat ovat hyvää johtamista. Kun odotukset ovat selkeitä ja työ jäsentyy, suorituskyky paranee ja virheiden määrä vähenee.

Vuo­ro­vai­ku­tus ja palaute tur­val­li­suu­den rakentajina

Neuroinkluusiossa vuorovaikutus parhaimmillaan tarkoittaa ennakoitavuutta ja psykologista turvallisuutta. Selkeät ohjeet, rakentava palaute ja mikromanageerauksen välttäminen auttavat työntekijöitä säätelemään omaa energiaansa ja keskittymään olennaiseen.

Erityisen tärkeää on:

  • sanoittaa odotukset eksplisiittisesti
  • antaa selkeää palautetta säännöllisesti, ei vain ongelmatilanteissa
  • tunnistaa ja hyödyntää yksilöllisiä vahvuuksia
  • sopia etukäteen tavoista tarkistaa kuormitusta ja työtilannetta

Kun vuorovaikutus on selkeää ja arvostavaa, työstä tulee ennakoitavampaa ja se vähentää merkittävästi tarpeetonta stressiä.

Neu­roinkluusio arjessa

Yksi käytännöllinen tapa edistää neuroinkluusiota on tehdä näkyväksi omat työskentelytavat. Esimerkiksi kuvailemalla koko tiimin kesken millaista työnteko kanssani on, tiimi voi ymmärtää paremmin missä kukin työssään erityisesti viihtyy ja onnistuu, missä tarvitsee kollegan tukea ja millaiset viestintä- ja työskentelytavat toimivat parhaiten kullakin. Usein voi huomata ihmisten olettavan, että kyllä sitä muita tarkkailemalla oppii havaitsemaan nämä asiat. Mitäpä jos kuitenkin sanottaisitte nämä asiat avoimesti ääneen, niin ei tarvitsisi olettaa, voitaisiin välttää virheellisiä tulkintoja ja yhteistyö saattaisi sujuvoitua?

Neu­roinkluusio on kilpailuetu

Tutkimusnäyttö tukee ajatusta, että inklusiiviset työympäristöt lisäävät sitoutumista, innovatiivisuutta ja työn imua. Neuroinkluusiosta ei kannata tehdä erillistä DEI-hanketta, vaan osa strategista työelämän kehittämistä.

Organisaatiot, jotka huomioivat erilaiset tavat ajatella ja työskennellä, ovat paremmin varautuneita muutokseen, osaajapulaan ja työn kompleksisuuden kasvuun. Olet oikeudenmukainen ja saa kaupan päälle hyviä liiketoiminnan tuloksia, hyvä diili eikö?

Lopulta neuroinkluusiossa on kyse todella yksinkertaisesta kysymyksestä: miten rakennamme työn niin, että mahdollisimman moni voi onnistua?

Selkeän deadlinen ansiosta tämän blogin sinulle tarjosi