Miten muutosturvavalmennus auttaa erottumaan tekoälyn aikakaudella

Tätä kirjoittaessani Suomessa on Euroopan suurin työttömyysaste. Suhdanteet ovat runnoneet Suomea pitkään eikä suurta korjausliikettä ole edelleenkään nähtävissä. Lisäksi tekoälyn nopea kehitys on aiheuttanut työmarkkinoihin muutosta, joka laajenee edelleen. Varmaa on, että jotkin ammatit loppuvat ja täysin uusia syntyy. Ei vain tiedetä, mitä nämä ovat ja millaisella laajuudella tämä tapahtuu. Summa summarum, elämme haastavia ja jännittäviä aikoja.

Jos henkilö joutuu nyt irtisanotuksi tuotannollis-taloudellisista syistä, tällaisessa ristipaineessa on hankala luovia. Kilpailu työpaikoista on kovaa ja hyviä osaajia on vapailla markkinoilla, eikä henkilö ole välttämättä joutunut hakemaan työtä pitkään aikaan. Hänen työnhakutaitonsa voivat olla hivenen ruosteessa eivätkä aivan tekoälyn aikakauden vaatimusten tasalla. Tällöin muutosturvavalmennus on ehdottomasti paikallaan.

Käyn tässä kirjoituksessa läpi, miksi työntekijän kannattaa valita muutosturvavalmennus ja mitä hyötyä siitä on erityisesti tekoälyn aikakaudella.

Mitä muu­tos­tur­va­val­men­nus on?

Muutosturvavalmennus (tunnetaan myös termillä OPC eli outplacement) on irtisanotuille työntekijöille tarjottavaa ura- ja työnhakuvalmennusta, jonka tavoitteena on edistää nopeaa ja kestävää uudelleentyöllistymistä.

Kaikille työntekijöille sitä ei tarvitse tarjota, vaan lakivelvoite koskee vain tietyillä ehdoilla olevia henkilöitä. Niistä voit lukea täältä. Aiemmassa blogikirjoituksessa kollegani Antti on myös pohtinut, miksi henkilön kannattaa valita muutosturvavalmennus, joten kannattaa tutustua myös siihen.

Olen kuullut toisinaan, etteivät kaikki koe muutosturvavalmennusta itselleen sopivaksi, koska ”siellä ei tehdä juuri muuta kuin viilata CV:tä”. Viestini heille on, että huoli pois, muutosturvavalmennus ei ole CV-klinikka. CV:tä toki viilataan, koska ansioluettelo ei ole kadonnut mihinkään työnhausta, mutta se on vain pieni osa kokonaisuutta. Yksi keskeisistä valmentamisen tavoitteista on kirkastaa, mihin ja miksi henkilö hakee.

Mitä muu­tos­tur­va­val­men­nuk­ses­sa tehdään?

Muutosturvavalmennus sisältää yleensä kolmesta viiteen tapaamista valmentajan kanssa, mutta meillä valmennukseen kuuluu myös itsenäistä työskentelyä ja digitaalisia oppimateriaaleja.

Valmennuksen keskeinen hyöty on konkreettinen tuki työnhakuun. Valmennamme esimerkiksi työhaastatteluihin ja avaamme kokemuksen kautta, millaisia asioita työnantaja kysyy ja mitä hän niillä tavoittelee. Tämä auttaa valmistautumaan ja antamaan itsestään parhaan mahdollisen kuvan.

Halutessaan valmennettava voi tehdä erilaisia persoonallisuus- ja motivaatiokyselyitä, joita puretaan yhdessä valmentajan kanssa. Ne auttavat tunnistamaan omia vahvuuksia ja motivaatiotekijöitä sekä sanoittamaan niitä työnhaussa.

Viimeisenä muttei vähäisempänä: laadukkaan muutosturvavalmennuksen keskeinen periaate on yksilöllisyys. Jokainen irtisanomistilanne on erilainen, ja työntekijöiden lähtökohdat, elämäntilanteet ja uratavoitteet vaihtelevat. Siksi valmennuksen tulee olla joustavaa ja räätälöityä. Yksilöllisissä valmentajatapaamisissa voidaan käsitellä paitsi työnhakutaitoja myös muutokseen liittyviä tunteita, epävarmuutta ja identiteettikysymyksiä.

Laadukas muutosturvavalmennus onkin kaukana CV-klinikasta.

Miten muu­tos­tur­va­val­men­nus auttaa hyö­dyn­tä­mään tekoälyä työnhaussa

Halusipa sitä tai ei, tekoäly (tai kielimallit) on tullut jäädäkseen myös työnhakuun. Kun kielimallit tulivat yleisesti saataville, pelättiin, että maailma hukkuu keskinkertaiseen tietoon, jota tekoäly suoltaa muutamassa sekunnissa. Tuo uhkakuva on jossain määrin tullut todeksi.

Rekrytoijan näkökulmasta tämä näkyy erityisesti ansioluetteloissa ja hakemuskirjeissä. Hakemuksissa on usein sama persoonaton ääni ja lauserakenteet. Lisäksi hakemuksia tehdään ja lähetetään yhä enemmän tehtäviin, joihin oma osaaminen ei välttämättä sovi.

Kutsun tätä työnhakumallia haulikolla ampumiseksi: toivotaan, että räiskimällä edes yksi hauli osuisi maalitauluun. Yksi syy tähän on varmasti se, että tekoäly helpottaa hakemusten massatehtailua ja näennäistä yksilöintiä juuri tiettyyn rooliin, kun ennen tekemiseen joutui panostamaan paljon enemmän aikaa ja vaivaa.

Juuri tässä kohtaa muutosturvavalmennuksen rooli korostuu. Tekoälyä voi ja kannattaakin halutessaan käyttää, mutta sitä on syytä käyttää järkevästi.

Tekoälyä voi hyödyntää esimerkiksi hakemuksen luonnostelussa ja ajatusten kirkastamisessa. Oikein käytettynä se nopeuttaa työtä ja madaltaa valkoisen paperin kammoa, mutta väärin käytettynä se tuottaa tasapaksua, helposti tunnistettavaa tekstiä, joka ei usein vakuuta rekrytoijaa.

On mielestäni tärkeää, että hakija kirjoittaa omalla äänellään, omalla tavallaan ja rytmillä, vaikka tekoäly olisi ollut mukana prosessissa. Valmennuksessa näitä tuotoksia voidaan peilata yhdessä rekrytointimarkkinoiden todellisuuteen, koska teemme sen kanssa päivittäin töitä.

Toinen konkreettinen esimerkki liittyy LinkedIniin. Me rekrytoijat käytämme suorahaussa LinkedIniä paljon, ja siksi on tärkeää, että profiilissa on sellaisia avainsanoja ja osaamisia, joita etsimme. Monet eivät osaa avata työuraansa niin, että se kertoisi selkeästi, mitä he ovat tehneet, osaavat ja saaneet aikaan. Näitä näkökulmia voi jumpata tekoälyn kanssa, mutta valmennuksessa profiilia katsotaan myös siitä näkökulmasta, miten rekrytoijat sitä todellisuudessa käyttävät. LinkedIn ei ole pelkkä CV verkossa, vaan meille se on myös hakukone.

Kolmas esimerkki: tekoälyn kanssa voit pohdiskella uutta urasuuntaa. Vaikka valmentajan kanssa näitä mietitään, kannattaa tekoälyä käyttää tässäkin avuksi. Tekoälyltä voi esimerkiksi kysyä, millaisissa muissa rooleissa omaa osaamista ja kokemusta voisi hyödyntää. Mihin taidot olisivat helposti siirrettävissä. Se voi antaa myös osviittaa, millaisia osaamisprofiileja markkinoilla nyt etsitään. Tämä voi tuoda uusia näkökulmia työnhakuun ja näitä voi peilata myös valmentajan kanssa.

Miten muu­tos­tur­va­val­men­nus auttaa erottumaan tekoälyn ai­ka­kau­del­la

Keskeisin viestini tässä kirjoituksessa on, että tekoälyn aikakaudella on entistä tärkeämpää erottua joukosta, koska työhakemusten kiillottaminen ei ole ollut koskaan näin helppoa. Erottuminen tarkoittaa selkeää identiteettiä, osaamista ja omaa ääntä. Erottautuminen ei synny määrällä, vaan kohdentamisella.

Käytännössä tämä tarkoittaa kolmea asiaa. Ensinnäkin haetaan tehtäviä, joihin oma osaaminen ja motivaatio aidosti sopii. Toiseksi oma ääni kirkastuu: hakemukset ja profiilit eivät kuulosta massalta, vaan tunnistettavalta ammattilaiselta. Kolmanneksi todenmukaisuus säilyy: tekoälyä käytetään ajattelun tukena, ei osaamisen korvikkeena.

Muutosturvavalmennuksessa katsotaan henkilön koko tilannetta ja pyritään tekemään siirtymä työelämässä mahdollisimman sujuvaksi ja kestäväksi. En väitä, että uuden työn löytäminen olisi tällä hetkellä helppoa, mutta oikeilla menetelmillä se on todennäköisempää.

Vielä lopuksi muistutus tekoälyn käytön rajallisuudesta. Tekoäly voi olla hyvä lisä työnhakuun, mutta sitä ei ole pakko käyttää, eikä sen käyttäminen ratkaise kaikkia työnhaun haasteita. Se on vain yksi työkalu muiden joukossa. Parhaimmillaan se auttaa näkemään, missä voisi vielä parantaa omaa viestintää, sekä laajentaa omaa ajattelua.

Vielä sananen yrityksille

Työnantajalle laadukas muutosturvavalmennus on myös tärkeää, sillä se viestii siitä, miten ihmisiä kohdellaan vaikeina aikoina. Siksi laadukas muutosturvavalmennus on inhimillinen teko ja fiksu investointi työnantajamielikuvaan. Ja siihen kannattaa panostaa.