- Anna-Liisa Liski

Suorahaku ennen ja nyt – miten ala muuttui

Olen hypännyt suorahakujen maailmaan aikakautena, jolloin pikaviestit ja lyhyet videokohtaamiset edustavat monelle arjen vuorovaikutusta. Puhelin on käden jatke ja ihmiset tavoitettavissa lähes jatkuvasti, vain muutaman klikkauksen päässä. Siksi olen ajoittain pohtinut, miltä oma työni olisi näyttänyt aikana, jolloin internet ei vielä sitonut maailmaa yhteen, eikä tietoa ollut saatavilla sekunneissa. Minun ei onneksi tarvinnut kauan yksin pohtia, sillä rautaiset kollegani olivat valmiita kurkistamaan kanssani menneisyyden verhon taakse.

Keskustelin kolmen pitkän linjan suorahaun ammattilaisen Pian, Pasin ja Villen kanssa siitä, miten ala on kehittynyt, mikä työssä on alun perin vetänyt heitä puoleensa ja mitä tulevaisuus voi tuoda mukanaan. Suorahaku on muuttunut paljon viimeisten vuosikymmenten aikana. Samalla jotkin asiat ovat säilyneet yllättävänkin muuttumattomina.

Ville suorahaku-uransa alkutaipaleella: nuorempana, mutta jo silloin keskellä samoja kysymyksiä: keitä löytää, miten tavoittaa ja miten rakentaa luottamusta.
Pasi ennen LinkedIniä ja pikaviestejä, mutta ei ennen uteliaisuutta, kohtaamisia tai halua ymmärtää ihmisiä.

 “Analoginen” maailma

1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella suorahaku tehtiin maailmassa, jossa tiedon saatavuus ei ollut itsestäänselvyys. Research tarkoitti konkreettista, usein aikaa vievää työtä. Konsultti kokosi ymmärrystä pala palalta: matrikkeleista, nimitysuutisista, aikakauslehdistä ja toimialajulkaisuista.

Pia kuvaa ajalle tyypillisiä tietolähteitä osuvasti:
 
diplomi-insinöörien, ekonomien ja juristien matrikkelit olivat kirjaimellisesti tiiliskiviä, joissa oli esitelty tutkinnon omaavat aina perhetaustaa myöten.

Kun sopiva henkilö oli tunnistettu, seuraava vaihe ei ollut viestin lähettäminen, vaan tavoittaminen. Puhelinnumero etsittiin puhelinluettelosta, soittoa harkittiin ja ajoitettiin. Yhteyden saaminen ei ollut itsestäänselvyys, vaan saattoi vaatia useita yrityksiä ennen kuin keskustelu pääsi käyntiin. Prosessit etenivät hitaammin, koska jokainen vaihe vaati aktiivista tekemistä. Tieto piti etsiä ja yhdistellä itse, yhteydenotto vaati aikaa ja oikeaa ajoitusta, ja tapaamiset järjestettiin lähes poikkeuksetta kasvokkain. Myös materiaalit liikkuivat fyysisessä muodossa ja aikataulujen yhteensovittaminen oli oma kokonaisuutensa.

Pasi kiteyttää osuvasti ajan hengen toteamalla, että algoritmit eivät huolehtineet ajattelusta, se piti tehdä itse.  Samalla työ oli konkreettisempaa: CV:t kulkivat paperisina kansioissa, muistiinpanot syntyivät käsin ja asiakastapaamiset rakentuivat fyysisen läsnäolon ympärille. Prosessi oli näkyvä ja käsinkosketeltava jokaisessa vaiheessa. Tämä hitaus ei kuitenkaan ollut pelkkä hidaste. Oikeastaan se loi tilaa ymmärtämiselle. Taustatyöhön paneuduttiin syvällisesti, ja kokonaiskuva rakentui usein huolellisen analyysin kautta.

Mikä suorahaussa viehätti ja vetää yhä

Kun keskustelen kokeneiden kollegoideni kanssa alamme vetotekijöistä, yksi teema nousee selkeästi esiin: työn monipuolisuus. Suorahaku tarjoaa ainutlaatuisen näkymän eri toimialoihin ja organisaatioihin tavalla, johon harva muu rooli antaa pääsyn. Pia kuvaa tätä työn “suolana”, mahdollisuutena tutustua monenlaiseen tekemiseen ja kurkistaa jatkuvasti uusiin ympäristöihin.  Moni rooli voi aluksi tuntua vieraalta tai hyvinkin tekniseltä, mutta markkinaymmärrys syntyy nimenomaan prosessin aikana: research-vaiheessa ja keskusteluissa ehdokkaiden kanssa.  Näiden kautta kokonaiskuva kirkastuu vähitellen.

Samalla työn merkityksellisyys tuo mukanaan vastuuta. Pasi pohtii, että suorahakukonsultit vaikuttavat ihmisten elämään usein enemmän kuin aluksi ymmärretään.

Verkostot ra­ken­net­tiin kasvokkain

Ennen sosiaalista mediaa verkostoituminen ei tapahtunut klikkauksilla, vaan kohtaamisilla. Ammatilliset tapahtumat, koulutukset ja tilaisuudet olivat keskeisiä paikkoja rakentaa verkostoja. Paikalle mentiin, keskusteluihin osallistuttiin ja omasta osaamisesta kerrottiin aktiivisesti. Verkostot kasvoivat hitaasti, mutta niiden pohja oli usein vahva.

Pasi kuvaa tätä vaihetta jalkatyöksi eli sellaiseksi tekemiseksi, joka vaati aktiivisuutta ja toisinaan myös itsensä ylittämistä.  Verkostojen rakentaminen ei ollut vain satunnaista osallistumista tapahtumiin, vaan monelle konkreettinen osa arjen työtä. Pasi muistelee suorahaku-uransa alkuvaiheita tilanteessa, jossa hän oli alan mittapuulla poikkeuksellisen nuori  ja ilman valmista kontaktiverkostoa. Siksi kalenteri täyttyi erilaisista tilaisuuksista, seminaareista ja asiakastapahtumista, joihin lähdettiin määrätietoisesti tutustumaan uusiin ihmisiin.

 Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että taskussa kulki aina pino käyntikortteja ja jokainen keskustelu oli mahdollisuus rakentaa suhdetta eteenpäin. Se oli usein myös itsensä ylittämistä: keskustelujen avaamista tuntemattomien kanssa, oman osaamisen sanoittamista ja paikkaansa hakemista joukossa. Ajan myötä nämä kohtaamiset alkoivat kuitenkin kumuloitua, yksittäisistä keskusteluista syntyi kontaktien ketjuja, ja verkosto alkoi rakentua vähitellen luottamuksen varaan.

Suurimmat muutokset: nopeus, työkalut ja laajentunut kenttä

Digitalisaatio on muuttanut suorahakua perusteellisesti, tämän faktan äärellä nyökkäämme yksimielisesti. Tiedonhaku, joka aiemmin vaati päiviä tai viikkoja, tapahtuu nyt parhaimmillaan minuuteissa. LinkedIn ja muut digitaaliset työkalut ovat tuoneet näkyvyyttä osaajamarkkinaan tavalla, joka ei aiemmin ollut mahdollista. Samalla tekoäly tukee jo nyt research-vaihetta ja tiedon jäsentämistä. Samaan aikaan kun prosessit ovat nopeutuneet, myös asiakkaiden odotukset ovat kasvaneet. Aikataulut ovat tiukempia, ja lopputulosta odotetaan entistä tehokkaammin. Pia kuvaa muutosta konkreettisesti: aiempien pitkien ehdokaslistojen sijaan nykyään ei enää esitellä vaihtoehtoja ilman käsitystä ehdokkaiden todellisesta kiinnostuksesta. Suorahaku on myös laajentunut merkittävästi eri organisaatiotasoihin, ei pelkästään johtotehtäviin.

Ville puolestaan tarkentaa muutosta toisesta kulmasta. Hänen mukaansa digitaaliset työkalut, verkkosivut ja sosiaalinen media ovat tehneet ehdokaskartoituksesta huomattavasti tehokkaampaa ja laajempaa, mutta samalla ne eivät ole poistaneet tarvetta aktiiviselle, oma-aloitteiselle perehtymiselle. Päinvastoin, hyvä konsultti seuraa edelleen uutisia, toimialojen kehitystä ja asiakkaidensa liiketoimintaa, eikä tämä uteliaisuus synny automaattisesti järjestelmistä. Teknologia siis nopeuttaa ja tukee, mutta ei korvaa ihmisen kykyä muodostaa kokonaiskuvaa ja ymmärtää kontekstia.

Mikä ei ole muuttunut?

Kaikesta kehityksestä huolimatta työn ydin on pysynyt samana. Keskusteluissamme nousee esiin vahva yksimielisyys siitä, että suorahaku on edelleen ihmiseltä ihmiselle -työtä. Pasi kiteyttää tämän ajatuksen toteamalla, että kyse ei lopulta ole prosessista vaan vuorovaikutuksesta.  Luottamus syntyy keskustelussa, ei järjestelmässä. Ville puolestaan täydentää, että edelleen arvostetaan perusteellista tarpeeseen paneutumista, selkeätä ja ajoissa aikataulutettua prosessia. Luottamus rakentuu edelleen parhaiten kasvokkain kohtaamisissa.

Pia näkee myös, että työn ydin on edelleen sama: kyse on oikeiden ihmisten löytämisestä ja heidän motivaationsa ymmärtämisestä. Vaikka työkalut ovat kehittyneet ja vauhti kasvanut, peruslogiikka säilyy. Onnistuminen edellyttää edelleen kykyä kuunnella, tulkita ja tarvittaessa myös haastaa asiakasta. Pia korostaa, että asiakkaat odottavat tänäkin päivänä ennen kaikkea sitä, että konsultti tuo pöytään tehtävään sopivia, aidosti motivoituneita ehdokkaita ajallaan.

Vaikeimmat suorahaut

Vaikeimmat suorahakutoimeksiannot eivät aina ole niitä, joissa rooli on erityisen vaativa tai epäselviä, vaan joskus ne ovat niitä, joissa inhimilliset tilanteet yllättävät. Työssä liikutaan usein luottamuksellisissa risteyskohdissa, joissa ihmiset pohtivat uraansa, seuraavia askelia ja toisinaan myös sitä, miten nämä keskustelut pidetään omana tietona vielä hetken aikaa.

Pasille nousee erityisesti mieleen eräs tapaus, joka on jäänyt mieleen aivan toisesta syystä kuin tavallisesti. Samana päivänä hänen kalenteriinsa oli varattu kaksi erillistä, luottamuksellista tapaamista. Molemmat henkilöt kertoivat pohtivansa uramuutosta ja halusivat keskustella asiasta rauhassa, ilman että tieto leviäisi eteenpäin. Keskustelut etenivät tavalliseen tapaan, kunnes pieni yksityiskohta alkoi tuntua tutulta. Lopulta kävi ilmi, että nämä kaksi toisistaan täysin erillistä tapaamista liittyivät samaan osoitteeseen: kirjaimellisesti. Kyseessä oli aviopari, joka oli toisistaan tietämättä liikkeellä täsmälleen saman asian kanssa. Kuten Pasi toteaa, tällaisissa tilanteissa korostuu alan ehkä tärkein lähtökohta: luottamuksellisuus ei ole vain periaate, vaan käytännön arkea. Ja toisinaan se vaatii myös pokan pitämistä hetkinä, jolloin tarina olisi muuten valmis kerrottavaksi, väärälle kuulijalle.

Miltä suorahaku näyttää 2030-luvulla?

Teknologian rooli kasvaa edelleen, ja tekoäly tukee yhä vahvemmin tiedonhankintaa ja analyysia. Se auttaa tunnistamaan potentiaalisia kohdeyrityksiä, jäsentämään markkinakenttää ja nopeuttamaan monia vaiheita, jotka aiemmin vaativat merkittävästi manuaalista työtä. Samalla työn painopiste siirtyy entistä enemmän siihen, mikä ei ole automatisoitavissa. Pia nostaa keskustelussamme esiin hakijakokemuksen näkökulman ja erityisesti sen, että tiedottaminen ja palautteenanto korostuvat entisestään. Prosessilta odotetaan sujuvuutta, läpinäkyvyyttä ja ammattimaista viestintää alusta loppuun. Ville puolestaan muistuttaa, että vaikka teknologia tuo tehokkuutta, se ei korvaa uteliaisuutta eikä aitoa kiinnostusta liiketoimintaa ja ihmisiä kohtaan. Hänen mukaansa hyvä suorahakukonsultti seuraa edelleen aktiivisesti toimialoja, keskustelee, kysyy ja rakentaa ymmärrystä myös niistä asioista, joita mikään järjestelmä ei voi valmiiksi tarjota. Lopulta teknologia toimii välineenä, mutta työn varsinainen arvo syntyy siitä, miten hyvin konsultti kykenee yhdistämään tiedon, kontekstin ja ihmisten motivaatiot toisiinsa.

Loppusanat

Pitkä ja monipuolinen keskustelumme osoitti, että suorahaku on elänyt ja muuttanut muotoaan ajan hengessä. Moni asia on säilyttänyt historiallisen perusolemuksensa, mutta yhtä moni asia on myös muuttunut. Kiitän kollegoita hedelmällisistä keskusteluista, joiden avulla pääsin toteuttamaan Kungfutselaista periaatetta:

Tutki menneisyyttä, jos haluat määrittää tulevaisuuden.

Tämän pienen suorahaun nos­tal­gia­ryy­pyn tarjoili pöytiinne Anna-Liisa Liski